En ole viitsinyt kirjoittaa riviäkään blogiin pitkään aikaan, koska olen niin p-keleen kateellinen etelässä oleville rakkailleni. Siellä kun leikitään Keski-Eurooppaa Tokoinrannassa, Suokissa, Kaivarissa ja Alppipuistossa. Pyh. Minäpä leikin täällä jääkautta, hah, olkaapa kateellisia siitä sitten! Kaiken katkeruuden on kruunannut se, että porukat menee Tallinnan aluksille jäähdyttelemään ja nauttivat siinä sivussa herkullisen lounaan jossain Talden monista ihanista ja kohtuuhintaisista ravintoloista.
Minäpä en ole jäähdytystä tarvinnut. Useana yönä on saanut nousta ylös laittamaan ikkunan kiinni, kun tukka on ollut huurussa ja jääpuikot putoilleet ikkunankarmeista. Siis kesäkuussa, kun on viikko juhannukseen. Se, ettei ole lunta eikä juurikaan hyttysiä on laiha lohtu. Kaikista kamalinta on kuitenkin se, että olen jo tottunut tähän kylmään. Yli viidessä asteessa tallustelen fleecessä ja kun elohopea on kivunnut yli 15 asteen, hiipii jo hiki otsatukkaan.
Noh, juhannusaatoksi on sentään luvattu aurinkoista. Ans kattoo, istunko kauniista lupauksista huolimatta puoliyllätysvieraani kanssa sisällä, kun lumimyrsky riepottelee tienoota. Jos näin on, lähden jouluksi jonnekin lämpimään, otan vihdan kainaloon ja leikin, että on juhannus.
Nyt soi kuitenkin Jukka-poika ja ikirouta: http://www.youtube.com/watch?v=8Uaqkpdc9M4
